Vaaliteemat

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen on yhteiskuntamme tärkeimpiä tehtäviä. Alueemme vaikea sosioekonominen tilanne haastaa palvelut ja niiden kehittämisen. Vaikea työllisyystilanne tuo osaltaan väistämättä vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Päijät-Hämeessä tehdään maassamme keskimääräistä enemmän lastensuojeluilmoituksia. Yhteistyö hyvinvointialueen ja kuntien välillä on hyvinvoinnin turvaamisen ja edistämisen perusta.

Tärkeää on panostaa lapsiin, nuoriin ja perheisiin, joilla on syrjäytymisen uhka. Toivoisin, että ajatusta "koko kylä kasvattaa", yhteisöllisyyttä ja vastuullisuustta nostettaisiin enemmän esille keskusteluun. Uskon, että aikuisten kommunikointi sekä yhteisiset sopimukset ja kokemusten vaihto antaa heille hyvää tukea omaan vanhemmuuteensa.

Osallisuuden tunne on tärkeää kaikenikäisille ihmiselle. On tärkeää, että kuuluu johonkin ja tuntee tulleensa kuulluksi. Osallinen ihminen pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä, tarvitsemiinsa palveluihin ja myös joihinkin yhteisiin asioihin. Koulutus ja sosiaalinen hyvinvointi antaa pohjaa ihmisen osallisuudelle ja hyvinvoinnille. Osallisuuden tunnetta ja hyvinvointia lisäävät myös itselle tärkeät asiat, kuten liikunta, musiikki ja taiteet yleensä. Oma perheeni onkin aina toiminut aktiivisesti musiikin ja liikunnan parissa.

Tutustu tekemääni aloitteeseen liittyen kouluvalmentajien palkkaamiseksi peruskouluihin ja toiselle asteelle. Linkki löytyy aluevaltuustotyöosiosta.

Koulutus ja osaaminen

Osaamisella ja hyvinvoinnilla on selkeä yhteys yhteiskunnassa. Koulutuksella edistämme tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja demokratiaa. Koulutuksen avulla voimme vähentää köyhyyttä ja luomaan kestävää talouskasvua.

Meillä on valtavan osaava opetus- ja sotehenkilöstö. He ansaitsevat arvostusta, heistä täytyy pitää huolta sekä heidän työkykynsä pitää taata. Hyvinvoivalla henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja sen muutoksiin eli henkilöstöä tulee kuunnella ja ottaa mukaan kehittämään ja päättämään työstään.

Kansallisella tasolla merkittävät henkilöstökysymykset ovat ajankohtaisia myös Päijät-Hämeessä. Alueemme keskeinen haaste on jo vuosia jatkuvasti vaikeutunut sote-henkilöstön saatavuus. Päijät-Hämeessä tilanne on hankala erityisesti pienissä kunnissa ja haja-asutusalueilla, joissa ikäihmisiä suhteessa väestöön asuu eniten.

Meidän täytyy turvata sote-henkilöstön riittävyys ja jaksaminen sekä toisaalta turvata keskittämällä erityisosaamista vaativien palveluiden saatavuus. Hyvinvoiva henkilöstö vaatii osaavaa ja tasapuolista sekä oikeudenmukaista johtamista.Henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus kehittää itseään, oppia uutta ja halutessaan edetä urallaan. Tärkeää on, että meillä on alueella myös eri alojen huippuosaamista, mikä takaa aluemme kehittymistä.

Positiivinen, vuorovaikutteinen ja kannustava työilmapiiri auttaa jaksamaan tämän päivän vaativassa ja hektisessä työelämässä. Työssä saa olla kivaa ja työstä pitää pystyä nauttimaan. Tarvitsemme edelleen myös esihenkilöstön kouluttamista sekä tietynlaista asennemuutosta, jotta ymmärrämme ja osaamme kohdella henkilöstä sille kuuluvalla arvostavalla tavalla. Tietojohtaminen on tässä avainasemassa. Tärkeää on,että palvelumme on tasalaatuista riippumatta siitä, kenen kanssa asiakas tekemisissä.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Päijät-Hämeessä korostuvat
erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmat aikuisväestön ja nuorten keskuudessa. Päijät-Hämeessä alkoholikuolleisuus on maan korkein ja alueen kuolleisuus on kasvanut merkittävästi maan keskiarvoon verrattuna 2000-luvulla.

Tärkeää on, että mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat helposti saavutettavissa ja oikea-aikaisia. Palveluja tarvitsevien pitää saada tarvitsemansa palvelut keskitetysti ilman “luukuttamista”. Mielenterveys- ja päihderiippuvuusasiakkaat tarvitsevat usein paljon erilaisia palveluja. Palvelujen tulee kaikin tavoin estää syrjäytymistä ja edistää asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Tarvitaan tiivistä moniammatillista yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluissa kehitettäessä ja koordinoitaessa niin ennaltaehkäiseviä kuin korjaavia palveluja. Paljon palveluita käyttävien (yli 10 käyntiä/vuosi) asiakkaiden käynnit ovat alueellamme lisääntyneet 29% vuonna 2023.

Oleellista on, että mielenterveys- ja päihdepalveluihin hakeutuvat asiakkaat saavat tarvitsemaansa tukea, hoitoa ja kuntoutusta ilman viivytyksiä. Tämä vaatii sitä, että heidän hoitopolkunsa suunnitellaan välittömästi yhteydenoton tapahduttua ja esimerkiksi päihteettömyys turvataan siihen saakka, kunnes kuntoutuspaikka järjestyy. Itsemurhariskin arviointi täytyy priorisoida, eikä syvästi ahdistunutta ihmistä ohjata kotiin, vaan hänelle on aina järjestettävä hoitopaikka.

Tarvitsemme enemmän työntekijöitä, jotka kannattelevat mielenterveys- ja päihdeongelmaisia ihmisiä eri palveluissa ja palveluverkostoissa. Tärkeitä ovat esimerkiksi jalkautuvat työntekijät, jotka tapaavat ihmisiä siellä, missä he jo viettävät aikaa; kuten päiväkeskuksessa ja terveysneuvontapisteellä. Esimerkkinä jalkautuvista palveluista voisi mainita mm. sosiaalityöntekijän ja Kelan työntekijän palvelut. Jalkautumalla työntekijät voivat tukea palvelujen ulkopuolelle ajautuneita ihmisiä ja hoitaa heidän asioitaan. Tarvitaan siis rinnalla kulkemista, kannattelua, psykososiaalista tukea, aktiivista yhteydenpitoa ja kyseessä olevan henkilön asioiden koordinoimista usein laajassa verkostossa, johon kuuluvat sotepalvelujen lisäksi yhteiskunnan muita palveluita ja toimijoita.

Tutustu tekemääni aloitteeseen liittyen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen hyvinvointialueellamme. Linkki löytyy aluevaltuustotyöosiosta.

Ikääntyneiden palvelut

Yli 85-v määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan v.2040 mennessä. Päijät-Hämeessä on ikääntyminen monessa kunnassa asia, joka vaatii erityistä huomiota. Väestön ikääntyminen siis kasvattaa painetta erilaisille palveluille.

Tärkeää on palveluiden yhdenvertainen
saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus. Tarvitsemme joustavia ja yksilöllisiä palveluja, joista asiakas hyötyy palveluntarpeen muuttuessa. Seniorineuvola ja jonkinlainen omalääkärimalli ovat oivallisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoja. Huomioitavaa on, että ikääntyneet eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan palveluntarve on erittäin yksilöllistä. Vaikuttavien palvelujen tuottaminen vaatii ammattitaitoa ja eri tahojen kiinteää ja joustavaa yhteistyötä. Palvelujen tuottamiseen tarvitaan julkisen, yksityisen ja kolmannen
sektorin panosta ja yhteistyötä.

Meidän on helpotettava ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn kriteerejä. Samoin omaishoidon kriteerit ovat meillä Päijät-Hämeessä liian tiukat. Suurin osa iäkästä läheistään hoitavista on itsekin varsin iäkkäitä ja heillä on itsellään pitkäaikaissairauksia ja toimintakyvyn rajoitteita.

Alle 65-vuotiasta läheistään hoitavat käyvät usein työssä omaishoitotehtävän rinnalla. Olisi tärkeää, että omaistaan hoitavat saisivat monimuotoista tukea tehtävässään riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta he voisivat pitää huolta itsestään ja näin jatkaa läheisensä hoitamista kotiympäristössä mahdollisimman pitkään. Tämä olisi sekä inhimillinen että taloudellisesti kestävä vaihtoehto. Olen omaishoitajayhdistyksen nimikkoehdokas ja sitoutunut ajamaan omaishoidon asiaa jatkossakin hyvinvointialueellamme.

Tärkeä on nähdä ikääntyneet ihmiset myös voimavarana. Suuri osa ikääntyneistä asuvat kotona ja toimivat arjessaan itsenäisesti. Monet ovat aktiivisia myös laajemmin yhteiskunnassa ja heidän tietotaitoa tulee kunnioittaa ja arvostaa. Sosiaalisten tarpeiden täyttyminen on yhteydessä hyvään itsetuntoon ja tyytyväisyyteen. Ikääntyneen on mahdollista sairauksista ja toimintakyvyn rajoituksista huolimatta elää rikasta elämää, kun tiedostamme hänen yksilölliset tarpeet ja tuemme häntä tarvittaessa ikääntyneen läheisten kanssa yhteistyössä.

Tutustu tekemääni aloitteeseen liittyen omaishoidon kehittämiseen alueellamme. Linkki löytyy aluevaltuustotyöosiosta.